Artikkelit, joiden avainsanat ovat ‘ myöhästyminen ’

Paras maa maailmassa?

”Best country in the world, made in Finland!”

CNN:n tähtitoimittaja Richard Quest on tehnyt Suomesta artikkeleita Future Cities nimiseen sarjaan. Yleisöä sarjalla on keskimäärin  n. 270 miljoonaa. Erityisesti Quest paneutuu Helsingin vaikeaan lumitilanteeseen. Massiivinen lumenpoisto-operaatio näytti vierailijan silmissä järjestelmälliseltä sotilasoperaatiolta – näin kaupungin pyörät saadaan pyörimään. Toimittaja oli vaikuttunut tavastamme toimia vaikeissa olosuhteissa.

On totta – lumenluonti on suomalaista työtä! Se ei ole ongelma vaan työ, joka tehdään kunnes kevät armahtaa meidät.

Lentokenttien lumenpoisto on Suomessa tasolla, jota voi odottaa maailman parhaalta maalta.

Lähde: http://www.newsweek.com/2010/08/15/interactive-infographic-of-the-worlds-best-countries.html

Suomikaan ei silti ole täysin toimintavarma, sillä junat eivät pysy aikataulussa, ei  kesällä eikä talvella, ei lumessa eikä helteellä. Suomessa on  kuitenkin vallalla kulttuurinen asenne, jossa asiat laitetaan järjestykseen. Se on osa suomalaista brändiä. Jonain päivänä tullaan maailman ääristä tekemään juttua,  kuinka juna puskee läpi lumivallien laiturille, jossa sekuntikelloa käyttävä mies toteaa hymyillen saapumisen tapahtuneen liukkaudesta riippumatta 3 sekuntia etuajassa.

Suomalainen koulutus, asenne ja motivaatio ovat tuottaneet maallemme viime vuosina paljon positiivista huomiota. Nimenomaan suomalainen käsitys järjestelmällisyydestä tuntuu purevan ja puhuttelevan ulkomaalaisia. Asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, aikataulutetaan ja valvotaan, että tavoite toteutuu. Itsekriittinen palaute prosessoidaan seuraavaan ”kehitysversioon”. Prosessin aikana tehdään vielä muutama uusi keksintö ja patentti. Tämäkään kaava ei tuo menestystä, jos takana ei ole oikeaa asenetta ja suomalaista mielenlaatua.

Puhtaimmillaan älykästä suomalaista järjestelmällisyysosaamista edustaa it-alan ohjelmistokehittäjät. Suomalainen ymmärtää suomalaista. Järkkymätön sisäisen järjestyksen tarve näkyy ja kuuluu suomalaisen ohjelmisto-osaamisen huipulla. Kaikki  järjestys palautuu lopuksi ajanhallintaan: aikatauluun, ajan riittävyyteen sekä oikea-aikaisuuteen.

Suomalainen, Suomessa suomalaisten asiakkaiden kanssa kehitetty ajanvarauspalvelu Vihta, ratkaisee ajanvarauksen kaaoksen niin kunnissa kuin yritysmaailmassakin. Vihta-ajanvarauspalvelu muistuttaa meitä kansallisista erityispiirteistämme joista olemme ylpeitä. Niitä ovat muun muassa rehellisyys, puhtaus, sisu ja järjestelmällisyys. Vihta älykkäänä ajanvarausjärjestelmänä vaalii suomalaista brändiä – ”Made in Finland, Best country in the world.”

Vihtaterveisin,

Vihta-ajanvaraus

Virkistyspäivän turhat kustannukset

Lista oli varsin pitkä ja suurin osa syistä liittyi tiedonvälityksen hitauteen ja heikkoon kohdistamiseen. Jos tieto olisi kulkenut optimaalisesti, tilanteesta olisi välittynyt oikea kuva ajoissa, jolloin virkistyspäivä olisi peruttu ja siirretty. Nyt tilanteeseen ajauduttiin kaikenlaisen myöhästymisen ja tilanteen hallitsemattomuuden vuoksi.

Taustalla vaikuttanut syylista koottuna

• - Informaation hitaus, sen kohdistus tai puute
  • - sairaana olleiden osallistumistietojen viivästys
  • - lomailijat eivät saaneet tietoa ajoissa
  • - osa oli työmatkalla eivätkä olleet sähköpostin ääressä moneen päivään
  • - neljällä oli ongelmia sähköpostin kanssa ja olivat motissa kriittisinä hetkinä
  • - kahdella oli uusi kone, joka ei ollut vielä täydessä valmiudessa
  • - kutsujen lähetys viivästyi, koska lopullista osallistujalistaa ei saatu kuntoon tavoittamisongelmien vuoksi
  • - varattu kohde oli ylimitoitettu, ruoasta jouduttiin maksamaan sopimuksen mukaan minimimäärä, joka alittui pahasti
  • - bussin peruuttaminen myöhästyi – iso taksi olisi riittänyt
  • - palautteen unohtaminen
  • - koollekutsujalla ei ollut selvää varahenkilöä ja tietoa meneillään olevasta aikataulusta
  • - muutama ilmoittautunut sairastui äkillisesti

Päättäjät huokaisivat helpotuksesta, sillä kirjallisten palautteiden mukaan pelätyistä ilmapiiriongelmista ei ollut kyse ennen virkistyspäivää.

Sen sijaan virkistyspäivä itsessään tuotti henkilösuhteisiin kupruja, koska toisten syyttelystä ei tahtonut tulla loppua. Syy oli aina jossain muussa, kun tietoa ei saatu ajoissa tai se oli väärin kohdennettua.

Lähellä oli tilanne,  että olisi tarvittu ulkopuolista yhteistyökonsulttia syntyneitä skismoja selvittämään ja parantamaan. Tällaista voi aiheuttaa harmiton ja positiiviseksi tilanteeksi oletettu virkistyspäivä!

Kunnanjohtaja alkoi epäillä virkamiestensä jokapäiväisiä toimintatapoja.
Hän kiinnostui  informaation suhteista kustannuksiin yleisemmälläkin tasolla. Valtava lasku virkistyspäivästä hiersi mieltä. Kunnanjohtaja halusi organisaatiolleen järjestelmän, joka eliminoisi mahdollisimman tarkkaan esimerkiksi  virkistyspäivän turhat kustannukset.

Miten tiedonvälitys voi olla näin vaikeaa edistyneessä organisaatiossa, vaikka käytössä on tietotekniikkaa?