Artikkelit, joiden avainsanat ovat ‘ tietoyhteiskunta ’

Paras maa maailmassa?

”Best country in the world, made in Finland!”

CNN:n tähtitoimittaja Richard Quest on tehnyt Suomesta artikkeleita Future Cities nimiseen sarjaan. Yleisöä sarjalla on keskimäärin  n. 270 miljoonaa. Erityisesti Quest paneutuu Helsingin vaikeaan lumitilanteeseen. Massiivinen lumenpoisto-operaatio näytti vierailijan silmissä järjestelmälliseltä sotilasoperaatiolta – näin kaupungin pyörät saadaan pyörimään. Toimittaja oli vaikuttunut tavastamme toimia vaikeissa olosuhteissa.

On totta – lumenluonti on suomalaista työtä! Se ei ole ongelma vaan työ, joka tehdään kunnes kevät armahtaa meidät.

Lentokenttien lumenpoisto on Suomessa tasolla, jota voi odottaa maailman parhaalta maalta.

Lähde: http://www.newsweek.com/2010/08/15/interactive-infographic-of-the-worlds-best-countries.html

Suomikaan ei silti ole täysin toimintavarma, sillä junat eivät pysy aikataulussa, ei  kesällä eikä talvella, ei lumessa eikä helteellä. Suomessa on  kuitenkin vallalla kulttuurinen asenne, jossa asiat laitetaan järjestykseen. Se on osa suomalaista brändiä. Jonain päivänä tullaan maailman ääristä tekemään juttua,  kuinka juna puskee läpi lumivallien laiturille, jossa sekuntikelloa käyttävä mies toteaa hymyillen saapumisen tapahtuneen liukkaudesta riippumatta 3 sekuntia etuajassa.

Suomalainen koulutus, asenne ja motivaatio ovat tuottaneet maallemme viime vuosina paljon positiivista huomiota. Nimenomaan suomalainen käsitys järjestelmällisyydestä tuntuu purevan ja puhuttelevan ulkomaalaisia. Asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, aikataulutetaan ja valvotaan, että tavoite toteutuu. Itsekriittinen palaute prosessoidaan seuraavaan ”kehitysversioon”. Prosessin aikana tehdään vielä muutama uusi keksintö ja patentti. Tämäkään kaava ei tuo menestystä, jos takana ei ole oikeaa asenetta ja suomalaista mielenlaatua.

Puhtaimmillaan älykästä suomalaista järjestelmällisyysosaamista edustaa it-alan ohjelmistokehittäjät. Suomalainen ymmärtää suomalaista. Järkkymätön sisäisen järjestyksen tarve näkyy ja kuuluu suomalaisen ohjelmisto-osaamisen huipulla. Kaikki  järjestys palautuu lopuksi ajanhallintaan: aikatauluun, ajan riittävyyteen sekä oikea-aikaisuuteen.

Suomalainen, Suomessa suomalaisten asiakkaiden kanssa kehitetty ajanvarauspalvelu Vihta, ratkaisee ajanvarauksen kaaoksen niin kunnissa kuin yritysmaailmassakin. Vihta-ajanvarauspalvelu muistuttaa meitä kansallisista erityispiirteistämme joista olemme ylpeitä. Niitä ovat muun muassa rehellisyys, puhtaus, sisu ja järjestelmällisyys. Vihta älykkäänä ajanvarausjärjestelmänä vaalii suomalaista brändiä – ”Made in Finland, Best country in the world.”

Vihtaterveisin,

Vihta-ajanvaraus

Terveyskeskuksen puhelinjonoihin tulossa aikatakuu?

Toimin 80-90-luvun vaihteessa yksityisen yrityksen myynti-ja tuotekehitystehtävissä.  Saimme tuolloin usein koko henkilökunnalle suunnattua koulutusta ja pääpaino koulutuksissa oli ”Palvellen paremmaksi” -teemassa. Organisaation jokainen jäsen oppi, mitä valittu teema tarkoitti omalla kohdallaan.

Yrityksen puhelinkeskukseen soittaviin puheluihin piti vastata kolmessa sekunnissa aurinkoisella ja kohteliaalla äänensävyllä. Aikaa ei koskaan mitattu, mutta käytännössä se tarkoitti, ettei neljättä ”tööttiä” saanut kuulua. Tavoitteeseen pääseminen vaati toisinaan juoksua käytävillä. Tuolloin ei ollut edes Vihtaa olemassa.

Nyt aikatakuuksi terveyskeskuksiin on kaavailtu viittä minuuttia. Espoossa se tuntuu liian haasteelliselta ainakin Mtv3:n uutisjutun mukaan. Jonon muodostuminen on siis ilmeisesti ennakko-oletuksena hyväksytty ilmiö. Yritysmaailmassa oli tavoitteena, että kullanarvoinen asiakas voisi keskustella esimerkiksi reklamaatiostaan tai tilauksestaan odottamalla maksimissaan 3 sekuntia. Normaali soittaja sai tyydytettyä tärkeän tietotarpeensa nopeasti. Soittaja halusi yleensä tietää, mistä kaupasta tiettyjä tuotteita saa.

Omaan terveyteen, eli tärkeimpään henkilökohtaiseen intressiin, liittyvää asiaa voisi tiedustella 2010-luvulla siis tavoitteellisesti viidessä minuutissa. Joissakin terveyskeskuksissa kahden tunnin takarajaa on pidetty tavoitteena.

Jokin asia ei tässä täsmää. Aikaa kolmen sekunnin tavoitteista on kulunut yli 20 vuotta. Takana kaksikymmentä vuotta laitekehitystä, IT:n kehitystä, harmaita hiuksia ja todella tihruisia silmiä.

Kansanterveyslakiin on kirjattu oikeus saada välittömästi yhteys terveyskeskukseen sekä arkisin että virka-aikana. Välittömästi voisi tarkoittaa tuota muinaista vastausnopeutta – kolmea sekuntia.

Välineitä tiedonvaihtoon ja yhteydenpitoon on tullut huikeasti lisää. Onhan meillä tietokoneet ja mobiililaitteet. Voisiko esimerkiksi terveyskeskuksen maanantain aamuruuhkat, ajanvaraus (uuden ajan varaaminen), ajanvarauksen muutokset, ajanvarauksen peruutukset, tekstiviestimuistutukset hoitua huomaamatta, jos yhteydenpito suoritettaisiinkin pääasiassa verkon kautta älykkäällä ajanvarauspalvelulla. Älyä ja tehoa tulisi myös siinä mielessä, että turhat nurinat häviävät ja asiat ovat lyhyempiä sähköiseen ajanvaraukseen siirryttäessä. Ohjelmallisesti voidaan ohjata tiedonvälitystä analyyttisemmäksi ja turvallisemmaksi. Ihmiset keskittyvät ”jaarittelun” sijaan muotoilemaan asiansa lyhyesti muotin mukaan.

Sähköinen ajanvaraus – Vihta

Älyä, tehoa ja täsmällisyyttä on onneksi vieläkin saatavilla. Se on löydettävissä puhtaana ja raikkaana runsaan kohinan seasta suomalaisella osaamisella.

Aika ja informaatio

Informaation hallinta on haasteellista. Puhumme ylevästi siirtyneemme tietoyhteiskuntaan, mutta todellisuudessa informaatio ei löydä perille – se ei ole kaikkialla saatavissa, sitä on liikaa tai se on virheellistä, käsittämätöntä  ja lopuksi vielä myöhässä. Systemaattisesta informaation välityksestä osataan unelmoida. Samanaikaisesti tuhannet eurot palavat nimenomaan tiedonvälittämisen haasteisiin ja pullonkauloihin. Kipupisteitä on olemassa runsaasti.

Työelämässä kuulee usein väistöfraaseja, kun jokin menee pieleen. Useimmiten kyseessä ovat aikatauluihin ja tietoon liittyvät seikat. Tyypillisiä väistöfraaseja ovat: ”Asia ei kuulu minulle”, ”Palataan asiaan”, ”Katsotaan tuonnempana”, ”Akku loppui”, ”En ollut paikalla, joten asia unohtui”, ”Olisin tehnyt, jos olisin tietänyt”, ”Aika parantaa haavat”, ”Jos joku olisi kertonut minullekin”, ”En ollut kuulemma paikalla”, ”Keskus katkaisi puhelun, joten en tiedä”. Tässä siis mennään tietoyhteiskunnassamme. Mikäli väistöfraasit tuntuivat tutuilta – yhteisössäsi olisi kalenterin tehokäytölle tarvetta! Jos hätä on lähellä, ei apukaan onneksi ole kaukana. Lopullisen laukaisun kipupisteisiin antaa supisuomalaisesta saunasta löytyvä resepti –  vihta. Tutkitaan reseptin koostumusta hieman tarkemmin:

Vihta on lääke, joka pureutuu suoraan moninaisiin ajanvarauksen ja aikataulutuksen vaivoihin ja ratkaisee ne täsmällisesti. Mutta Vihta ei pelkästään ratkaise ongelmia, se tuottaa järkevämmän ajankäytön kautta suoraan enemmän työsuorituksia ja palauttaa työrauhan, mikä näkyy talouden parantumisena. Mitä isompi organisaatio sitä suurempi hyöty. Vihdan käyttö parantaa osaltaan henkilöstön hyvinvointia, koska aikataulutuksen toimiessa työntekijöiden motivaatio, viihtyminen ja työteho parantuu. Nämä seikat ovat tunnetusti kriittisiä tekijöitä yhteisön tuloksekkaan toiminnan kannalta. Kuntasektorin ja yritysmaailman kehittyviin tarpeisiin rakennettu huippuergonominen ajanvarausjärjestelmä, Vihta, ratkaisee tuottavalla tavalla informaation välityksen haasteet. Liikkuvien työntekijöiden ja kotikonttoria pitävien työntekijöiden toivomukset on huomioitu matkapuhelinkäytössä.

Laajasti ymmärrettynä kaikki asiat palautuvat informaatioksi, käyttökelpoista informaatiota ei synny hyvällä onnella tai tyhjästä. Tulvan, väärän, puuttuvan tai myöhästyneen informaation vakavat seuraukset voidaan saada hallintaan ja kääntää voitoksi, jos niin halutaan.

Vihta ajanvarauksena toimii kuten saunakin – se selkeyttää ajatukset, rentouttaa ja antaa hyvän mielen. Vihtomisen jälkeen tunnet fyysistä ja psyykkistä eheyttä ja voimaa.