Koulujen henkilökunnan työpäiviin kasaantuu runsaat määrät opetuksen ulkopuolista työtä – Näin työkuormaa voidaan keventää

Oppilaitoksissa työskentelevän henkilökunnan työkuorma on kasvanut hitaasti mutta varmasti vuosien mittaan. Opettajat käyttävät perinteisen tuntien suunnittelun, tehtävien korjaamisen ja palautteen antamisen lisäksi huomattavat määrät aikaa myös muihin koulun toimintoihin liittyviin tehtäviin.

Koulujen henkilökuntaan kuuluu opettajien lisäksi toki joukko muita työntekijöitä, kuten kuraattoreita, ohjaajia, ruokapalveluiden henkilöstöä ja teknistä henkilökuntaa, jotka kaikki ovat tärkeitä koulukokonaisuuden toiminnan kannalta. Kaikilla henkilökunnan jäsenillä on siis oma panoksensa siinä, että koulu toteuttaa tehokkaasti tavoitteitaan ja opiskelijat saavat mahdollisimman korkealaatuista opetusta ja tukea.

Vaikka koulujen henkilökunta on tyypillisesti työlleen omistautunutta väkeä ja kaikki pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan opiskelijoita menestymään, kuormittava arki saattaa aiheuttaa monille stressiä ja uupumusta. Mikä oppilaitosten henkilökunnan taakkaa on tarkalleen lisännyt, ja millä keinoin arkea voitaisiin mahdollisesti keventää?

  • Opettajilla ja muilla koulun henkilökunnan työntekijöillä on vastuullaan tänä päivänä huomattava määrä opetuksen ulkopuolista työtä.
  • Tähän kuuluvat esimerkiksi erilaiset projektit ja hankkeet, hallinnollinen työ sekä opetussuunnitelmien edellyttämät muutokset.
  • Kasaantuvat työt aiheuttavat vaivihkaa uupumusta ja stressiä, mikä vaikuttaa väistämättä työn ohella myös vapaa-aikaan.
  • Onnistuneella resursoinnilla, suunnittelulla ja aikataulutuksella henkilökunnan työtaakkaa voidaan keventää, ja samalla myös opiskelijoille voidaan taata optimaalinen ilmapiiri oppimiseen ja kehittymiseen.

Harteilla on yhä enemmän oheistyötä opetuksen ohella

Oppilaitoksen henkilökunnan on usein kohdistettava työtuntejaan opetustyön ohella opiskelijoiden monimuotoiseen tukemiseen, erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin sekä koulun ja kodin väliseen vuorovaikutukseen.

Työntekijöiden on siis oltava valmiita käsittelemään esimerkiksi opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita, käyttäytymisongelmia ja työskenneltävä tarvittaessa yhteistyössä myös huoltajien ja muiden ammattilaisten kanssa.

Viime vuosina myös koulun henkilökunnan hallinnollinen työ on lisääntynyt merkittävästi. Rehtorit, opettajat ja muu tukihenkilöstö joutuvat nyt käyttämään viikostaan tuntikaupalla aikaa hallinnollisiin tehtäviin, kuten raportointiin, tilastojen keräämiseen, budjetointiin ja muihin vastaaviin töihin.

Yksi keskeinen syy hallinnollisen työn lisääntymiselle on opetussuunnitelman muuttuminen ja uusien opetusteknologioiden käyttöönotto. Opetussuunnitelmat edellyttävät opetettavien sisältöjen ja menetelmien lisäksi tänä päivänä erilaisten opetusalustojen ja tiedonkeruujärjestelmien hallintaa. Niiden oppiminen sekä päivittäinen käyttö vaativat työntekijöiltä jatkuvasti aikaa ja resursseja.

Hallinnollinen työ on kasvanut lisäksi sen vuoksi, että monet hallinnolliset tehtävät on siirretty koulujen vastuulle valtion tai kuntien päätöksellä. Tämä on johtanut siihen, että henkilökunnan on nyt hoidettava monia tehtäviä, jotka aiemmin hoidettiin keskitetysti valtion tai kuntien tasolla.

Työtä helpottavat ratkaisut kohentavat samalla kustannustehokkuutta

 Oppilaitoksen kustannustehokkuus on tekijä, joka vaikuttaa koulutuksen laatuun ja henkilökunnan työolosuhteisiin. Kustannustehokkuus tarkoittaa koulumaailmassa sitä, että oppilaitos saavuttaa tavoitteensa ja tuottaa palvelujaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti – edistäen siis siinä sivussa työntekijöiden hyvinvointia.

Eräs tärkeä kustannustehokkuuden kohentaja on resurssien optimaalinen käyttö. Onnistuneessa resursoinnissa opettajien työkuorma ja työajat suunnitellaan huolellisesti, jotta he voivat keskittyä tehokkaasti opetustyöhön ja opiskelijoiden tukemiseen.

Toisena on mainittava henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja koulutus. Kun henkilökunnan osaaminen on korkealla tasolla, he voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaammin ja tuottaa parempia tuloksia opetuksen ja oppimisen kannalta.

Lisäksi oppilaitos voi kehittää toimintatapojaan ja käyttää innovatiivisia teknologioita sekä järjestelmiä koulutuksen toteuttamiseen ja päivien aikatauluttamiseen, jolloin resursseja voidaan käyttää entistä hyödyllisemmin.

Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu opiskelijoiden hyvinvointiin

On tärkeää, että koulut ja päättäjät tunnistavat työn lisääntymisen haasteet ja pyrkivät löytämään ratkaisuja sen vähentämiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi hallinnollisten tehtävien ulkoistamista tai automatisointia, jotta henkilökunnan aikaa vapautuisi opetustyön tärkeimpään tehtävään.

Kustannustehokkaalla arkirytmillä ja sen tuomalla hyvinvoinnilla on olennainen merkitys myös opiskelijoiden koulupäiviin, sillä se vaikuttaa suoraan heidän koulutuksensa laatuun sekä saatavilla olevien palvelujen määrään. Perusteellisesti suunniteltu kokonaisuus edesauttaa koulua siis esimerkiksi riittävien opetustuntimäärien, tarpeellisen tuen ja muiden oppimista edistävien resurssien tarjoamisessa.

Sekä henkilökunnan jaksamisen että jokapäiväisen toiminnan seuranta ja kehittäminen on suorastaan elinehto sille, että oppilaitos voi tarjota laadukasta koulutusta opiskelijoilleen myös tulevaisuudessa.