Vihdan avulla kohti yhtenäisempiä ja sujuvampia sote-palveluita

Vuonna 2022 Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on kokenut merkittävän uudistuksen, kun aiemmin kuntien vastuulla olleita sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita on siirretty uuteen hyvinvointialuemalliin.

Hyvinvointialueilla tarkoitetaan itsehallinnollisia alueita, joiden vastuulla on sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestäminen. Hyvinvointialueita on Suomessa yhteensä 21, ja niiden tavoitteena on mahdollistaa ihmisille yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Väestön ikääntyessä tarve erilaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kasvaa, ja tulevaisuutta ajatellen tarvitaan sote-malli, joka palvelee väestössä ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Luvassa on runsaasti muutoksia alueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköiden toiminnan eri osa-alueisiin – pohdinnan kohteena onkin, miten suuri rakenneuudistus tulee toimimaan käytännön tasolla ja millaisilla keinoilla alueiden palveluita voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti aiempaa paremmiksi.

Miten hyvinvointialueuudistus näkyy sote-yksiköiden päivittäisessä toiminnassa ja kansalaisten asioinnissa?

Tällä hetkellä hyvinvointialueilla on käytössä useita asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, joiden käyttö on hyvin sirpaloitunutta. Yhden hyvinvointialueen sisällä käytetään siis useampia eri järjestelmiä sekä eri versioita niistä – ja tämä pätee myös ajanvarausjärjestelmiin.

Saatavilla olevien sähköisten palvelujen nykyinen tarjonta vaihtelee alueittain, mutta on todennäköistä, että niiden tarve tulee kasvamaan yleisellä tasolla tulevaisuudessa. Lisääntymässä ovat esimerkiksi erilaiset etävastaanottoratkaisut, kuten esimerkiksi neuvonta chat- tai videoyhteydellä.

Monilla hyvinvointialueilla terveydenhuollon järjestelmät ovat niin sanotusti muutospaineessa – potilastietojärjestelmät alkavat olla iäkkäitä, minkä lisäksi niiden käytettävyyteen ollaan tyytymättömiä. Kehitystarvetta olisi siis niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnteon helpottamiseksi kuin kansalaistenkin asiointiin.

Järjestelmien vaihdokset eivät ole aivan yksinkertaisia, ja onkin todennäköistä, että jonkin aikaa käytössä tulee olemaan samanaikaisesti useita järjestelmiä. Ideaalitilanne olisi, että hyvinvointialueen sisällä onnistuttaisiin yhtenäistämään käytössä olevia järjestelmiä, minkä myötä voitaisiin tarjota sekä ammattilaisille että asiakkaille parempaa käytettävyyttä sekä toiminnanohjausta. Kun toimintamallit olisivat kaikille yhteiset ja tietojärjestelmät sopisivat ominaisuuksiltaan yhteen hyvinvointialueen sisällä, mahdollistuisi esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien hyödyntäminen koko alueen laajuudella.

Miten Vihta voisi palvella hyvinvointialuetta?

Ajanvarauksessa tilanne on se, että yhden hyvinvointialueen sisällä on lukuisia järjestelmiä sekä palveluja ja toimipisteitä, joihin aikoja varataan. Seuraavassa pari esimerkkiä, miten Vihta voisi selkeyttää itse käytännön työtä ja asiointia:

1. Pääajanvarausjärjestelmä koko alueelle

Vihta voisi toimia hyvinvointialueella ajanvarauksen sekä asiakasohjauksen yhteisenä moottorina, jonka avulla voitaisiin liittyä useisiin potilastietojärjestelmiin ja hakea asiakkaista tietoja palvelua varten. Vihta voisi olla osa sähköistä asiakasportaalia, jossa asiakas voi varata itselleen aikoja sekä tarkastella ja muokata niitä.

Asiakkaan ei siis tarvitsisi seilata usean eri järjestelmän välillä varaamassa aikoja, vaan Vihta olisi se pääjärjestelmä, johon asiakas ohjataan. Yhtenäinen ajanvaraus- ja asiakasohjausjärjestelmä koko hyvinvointialueen laajuudella olisi nykyisessä tieto- ja ajanvarausjärjestelmien viidakossa ehdoton edistysaskel.

2. Potilastietojärjestelmäintegraatiot

Vihdan integraatio-ominaisuudet mahdollistavat useisiin potilastietojärjestelmiin liittymisen, minkä ansioista onnistuisivat esimerkiksi saatavuustietojen hyödyntäminen sekä asiakkaiden tekemien varausten tuonti ja vienti eteenpäin muihin järjestelmiin.

Integraation avulla taustajärjestelmästä saatavien asiakkaiden esitietojen, lähetteiden ja tutkimuspyyntöjen hyödyntäminen helpottaisi palveluprosessia huomattavasti. Vihdalla onnistuu sekä ohjeistettu että varausoikeudellinen ajanvaraus, eli asiakas joko ohjeistetaan tai ohjataan taustajärjestelmästä saatujen tietojen perusteella tarkasti oikeaan palveluun ja toimipaikkaan.

Vihdalla on taustallaan runsaasti kokemusta ajanvarausjärjestelmien integroinnista kuntatasolla. Yksi ajanvarausjärjestelmä voi tarvittaessa sisältää useamman asiakasrekisterin – useampi kunta voi siis käyttää samaa ajanvarausjärjestelmää, mutta työntekijöiden nähtäville rajataan vain oman kuntansa asiakas- ja varaustiedot. Vihtaa voidaan siis käyttää tietoturvan puitteissa turvallisesti myös kuntarajojen yli.

Vihta tekee yhteistyötä merkittävien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoiden, kuten DigiFinlandin Omaolo-palvelun ja Terveyskylän kanssa.  Vihdalla on integraatiot näihin palveluihin.  Esimerkiksi ammattilaiset voivat tunnistautua Vihtaan Terveyskylän kautta. Vihdan integraatio Omaoloon mahdollistaa kuntalaisille ajan varaamisen Omaolon kautta. Ammattilainen hallitsee varattavia aikoja sekä tehtyjä ajanvarauksia Vihdan ammattilaiskäyttöliittymässä. Asiakas varaa ajan Omaolossa esimerkiksi koronatestiin oirearvion jälkeen. Vihta lähettää asiakkaalle varausvahvistus- ja muistutusviestit.

Vihdan keskeiset hyödyt hyvinvointialueiden käytännön toiminnassa olisivat siis esimerkiksi
  • asioinnin keskittäminen yhteen palveluun useiden erillisten sijaan
  • ajanvarauksien tuonti, vienti ja saatavuustiedot potilastietojärjestelmäintegraation avulla
  • esitietojen, lähetteiden ja tutkimuspyyntöjen hyödyntäminen
  • ohjeistettu tai varausoikeudellinen ajanvaraus oikean palvelun varmistamiseksi

Jos haluat tutustua muihin Vihdan hyötyihin hyvinvointialuemallissa, lue toinen aiheeseen liittyvä blogitekstimme.